Taloudellinen hyvinvointi on mielenterveysasia

Moni on joskus kokenut taloushuolia. Esimerkiksi opiskelu, pienituloisuus, lomautus tai työttömyys voivat aiheuttaa niitä. Ihmisen kuormittuneen mielenterveyden, jopa itsetuhoisten ajatusten takaa voi löytyä kasoittain avaamattomia laskuja, pikavippejä ja lainoja lainojen päälle.

Viime vuosina taloushuolista on tullut yhä yleisempiä. Valtioneuvoston selvityksen 2020 mukaan ylivelkaantuminen on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Taloushuolet kuuluvat myös MIELI ry:n Kriisipuhelimessa. Se, mistä on yleisesti puhuttu vähemmän, on taloushuolien mielenterveysvaikutukset. Ne vaikuttavat aina elämään ja kuormittavat mielenterveyttä. Ne herättävät häpeää ja syyllisyyttä, horjuttavat itseluottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, ja saavat eristäytymään.

Jos tiukassa tilanteessa pikavippeihin turvautuminen johtaa ylivelkaantumiseen, mielenterveyden ongelmien riski nousee entisestään. Stressi kasvaa ja mieliala heikkenee, ihmissuhteet kärsivät ja fyysinen kunto rapautuu. Nämä mielenterveyden riskitekijät kannattaa tunnistaa ajoissa, ettei pienestä lumipallosta muodostu lumivyöry.

Taloudellinen hyvinvointi suojaa mielenterveyttä

Mielenterveyden edistämiseen on monia keinoja. Mielenterveystaitojen, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on tärkeää niin yksilön, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan resilienssin lisäämiseksi.

Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa kokemusta omasta talouden hallinnasta, turvallista oloa suhteessa rahaan ja sitä, että rahaa on riittävästi tarpeista huolehtimiseen. Taloudellinen hyvinvointi on mielenterveyttä suojaava tekijä, jota voidaan vahvistaa kuten muitakin mielenterveyttä suojaavia tekijöitä.

Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on taloudellisia ongelmia, on enemmän mielenterveyden ongelmia. Mutta syyt ja seuraukset eivät ole vain yhdensuuntaisia. Toisaalta mielenterveyden häiriöt voivat heikentää toimeentuloa, toisaalta taloushuolet aiheuttaa mielenterveyden ongelmia.

MIELI ry:n raportti Velat ja mielenterveys (2019) antaa näyttöön perustuvat suositukset velkaongelmien kanssa kamppailevien tukemiseksi. Niissä korostuu velkaongelmien ehkäisyn tärkeys ja puuttuminen juurisyihin, jotka ajavat ihmisiä ottamaan hallitsematonta velkaa.

Taloushuolista kysyminen ja avun hakeminen ovat osa mielenterveystaitoja

Taloushuolista puhuminen on monille varsin vaikeaa. Tutkimusten mukaan velkoihin liittyy sosiaalinen puoli, stigma eli häpeäleima. Sitä vähentää taloushuolien ottaminen rohkeasti puheeksi. Puheeksi ottaja voi olla ystävä tai perheenjäsen, ammattilainen tai työkaveri. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tai esihenkilö voi ottaa asian puheeksi.

Takuusäätiö on tärkeää mielenterveystyötä tekevä taho, joka auttaa pulaan joutunutta eteenpäin. Takuusäätiö tarjoaa neuvontaa ja tukea sekä toimintaohjeita puheeksi ottamiseen ja avun hakemiseen, myös ammattilaisille, kun taloushuolet tulevat esiin.

Taloushuolien sanoittaminen, niistä kysyminen ja tarvittaessa avun hakeminen ja saaminen ovat myös osa mielenterveystaitoja, joita meillä kaikilla on ja joita voimme oppia lisää. Jo toiselle esitetty kysymys: ”Mitä sinulle kuuluu?” voi avata paikan keskustelulle ja kohtaamiselle taloushuolta kokevan kanssa.

Kirjoittaja: Tiina Lumijärvi, päällikkö, Aikuisten mielenterveystyö, MIELI ry

Lue lisää

• VN raportti: Katsaus viime vuosien velkaantumiskehitykseen
• MIELI ry: Velat ja mielenterveys. Mitä tiedämme, mitä pitäisi vielä tietää? Aapo Hiilamo 2019.
• MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111.
• Maksutonta neuvonta Velkalinjalla ja chatissa
• Miten voit ammattilaisena ottaa raha-asiat puheeksi?