Takuusäätiön uusi lainalaskuri paljastaa pitkän laina-ajan kalliin hinnan

Kuluttajat tekevät helposti itselleen epäedullisia valintoja luottomarkkinoilla. Erityisiä riskejä luottomarkkinoinnissa liittyy pienen kuukausierän ylikorostamiseen, koska tämä voi helposti johtaa luoton kokonaiskustannusten hämärtymiseen, kirjoittaa Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen.

Meistä jokainen on enemmän tai vähemmän vajavainen päätöksentekijä.

Kuluttaja-asiainneuvos Anja Peltonen kiteyttää tämän osuvasti: ”Emme kykene omaksumaan kerralla kovinkaan paljon tietoa, meillä on päätöksenteon oikopolkuja, jotka voivat johtaa harhaan ja pyrimme helpottamaan elämäämme mieluummin kuin näkemään vaivaa.” Hänen ihmiskäsityksensä perustuu kuitenkin armollisuuteen. Huonojen valintojemme juurisyy ei siis ole oma tyhmyytemme, vaan meitä johdetaan kollektiivisesti ja tietoisesti harhaan hyödyntämällä käyttäytymistieteitä vahingoksemme.

Päätöksentekoamme voidaan suhteellisen helposti ohjailla sillä, miten meille esitetään tietoa.

Toisin sanoen päätöksentekoympäristömme on tietoisesti muotoiltu siten, että se ohjaa meidät helposti harhapoluille. Yksi esimerkki harhaanjohtamisesta on luottojen markkinointi. Sen tavoitteena on saada meidät toimimaan nopeasti ja intuitiivisesti. Tällöin esimerkiksi sillä, miten luoton kuukausierä ja kokonaiskustannukset esitetään luotonantajien verkkosivuilla, on tutkimusten mukaan iso merkitys päätöksentekoomme. Ei siis vielä riitä, että meille annetaan oikeaa tietoa. Tiedon esittämistapa on ratkaiseva.

Päätöksentekoamme voidaan siis suhteellisen helposti ohjailla sillä, miten meille esitetään tietoa. Lähes jokaisella luotonantajalla on nykyään verkkosivuillaan jonkinlainen lainalaskuri. Niihin tutustuessani mieleeni on noussut kysymys siitä, pyritäänkö näillä laskureilla ohjailemaan kuluttajaa johonkin suuntaan.

Kysymys on olennainen, sillä luottoon voi sisältyä isojakin riskejä. Nykyisin ei ole mitenkään harvinaisia luottosopimukset, joiden mukaan takaisinmaksettava määrä on yli kaksinkertainen alkuperäiseen pääomaan verrattuna.

Lainamäärät ovat kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet

Lainsäädännöllä on pyritty puuttumaan kohtuuttoman korkeisiin pikalainojen luottokustannuksiin. Ensimmäinen korkokatto (alle 2000 euron luotoille) tuli voimaan kesäkuussa 2013. Korkokatto laajeni kaikkiin kuluttajaluottoihin vuoden 2019 syyskuussa. Tätä 20 %:n korkokattoa laskettiin väliaikaisesti koronan johdosta 10 %:iin heinäkuusta 2020 alkaen tämän vuoden syyskuuhun saakka. Parhaillaan oikeusministeriön asettama Kuluttajaluottotyöryhmä selvittää korkokaton alentamista pysyvästi sekä myös luottojen markkinointia koskevan sääntelyn tiukentamista.

Sääntelyn kohdistuminen luoton hintaan on aiheuttanut sen, että pienimmät ja lyhyimmät pikavipit ovat hävinneet vähitellen markkinoilta.

Luottomarkkinoiden logiikka on seuraava: Mitä pienemmästä summasta ja mitä lyhyemmästä luottoajasta on kysymys, sitä korkeampi vuosikoron tulee olla, että luotonantaja kattaa edes omat kulunsa. Sääntelyn kohdistuminen luoton hintaan onkin aiheuttanut sen, että pienimmät ja lyhyimmät pikavipit ovat hävinneet vähitellen markkinoilta. Samaan aikaa erilaisten pikaluottojen euromäärät ja laina-ajat ovat kasvaneet, jopa 60 000 euroon saakka.

Luottomarkkinoiden kehitys kohti yhä suurempia lainamääriä ja pidempiä laina-aikoja on tuonut mukanaan uuden kokoluokan riskejä kuluttajalle. Hyvä kysymys onkin mielestäni se, kumpi on lopulta vaarallisempi vaihtoehto: satasen laina 500 %:n todellisella vuosikorolla ja neljän viikon laina-ajalla vai 50 000 euron laina 10 %:n korolla ja 15 vuoden laina-ajalla?

Kysymys on olennainen myös sen valossa, mitä käyttäytymistaloustieteen tulokset kertovat erityisesti luoton kokonaiskustannusten ilmoittamisen merkityksestä kuluttajan valintoja ohjaavana seikkana.

Lainalaskurit kiinnittävät korostuneesti huomion kuukausierään

Osa luotonantajien verkkosivuilla olevista laskureista keskittyy laskemaan näyttävästi luoton kuukausierää, mutta esittää puolestaan varsin vaatimattomasti lainan kokonaiskustannukset. Tämä ei ole pelkkää sattumaa, vaan tietoinen valinta. Ainakin jos uskomme erään Irlannissa tehdyn käyttäytymistaloustieteen kokeilun tuloksia.

Kokeilu nimittäin osoitti, että kuluttajien oli vaikea ymmärtää, miten laina-ajan pituus vaikuttaa yhtäältä kuukausierään ja toisaalta kokonaishintaan. Jos tarjouksessa oli esitetty kuukausierän suuruus, kuluttajat valitsivat todennäköisemmin pitkän laina-ajan. Jos taas tarjouksessa oli esitetty luoton kokonaiskustannukset, kuluttajat valitsivat todennäköisemmin lyhyemmän luottoajan. Jos taas kuluttajalle ei eksplisiittisesti kerrottu luoton kokonaiskustannuksia, kuluttajilla oli taipumus valita pidempi luottoaika (ja sen myötä suuremmat kokonaiskustannukset). Kun kuluttajille puolestaan annettiin taulukko, jossa eriteltiin luottojen takaisinmaksuajan vaikutus kuukausierään, kokonaishintaan ja luottokustannuksiin, kuluttajat toimivat päätöksenteossaan johdonmukaisemmin kuin ilman taulukkoa.

Tämän jälkeen ei olekaan yllättävää, että luotonantajalle mieluinen laskuri ylikorostaa nimenomaan luoton kuukausierää. On luotonantajien edun mukaista houkutella meidät ottamaan laina sopivan pienellä kuukausierällä.

Laskurin oletusvalinnoilla pyritään ohjaamaan päätöksentekoa

Hyvin usein luotonantajien laskureissa on myös valmiina jokin lainasumma ja takaisinmaksuaika. Eräässä laskurissa lainasumma oli esimerkiksi valmiiksi ankkuroitu 12 000 euroon ja takaisinmaksuaika 12 vuoteen. Tällöin laskuri suositteli kuukausieräksi hyvin näkyvällä tavalla 149 euroa. Tuntuu ihan kohtuulliselta vaihtoehdolta etenkin, jos jättää epähuomiossa lukematta laskurin loppuun sijoitetun pienen präntin jossa sanotaan näin: ”Laina on kertaluotto, jonka todellinen vuosikorko laskettuna 12 000 € luotolle 12 vuoden maksuvaihtoehdolla on 11,39 %. Todellisessa vuosikorossa on huomioitu vuosikoron 9,04 % lisäksi viitekorko Euribor 3 kk (-0,54 % 1.4.2021) ja luottokulu enintään 12,50 € kuukaudessa. Kuukausierä 12 000 € luotolle on 149,40 €, yhteensä 144 maksuerää. Luoton ja luottokustannusten yhteismäärä on 21 500,38 €.”

Kyseessä on oppikirjaesimerkki ankkuroinnista eli päätöksentekoa johdattelevasta oletusvalinnoista. Olennainen kysymys onkin se, missä määrin laskuri tässä tapauksessa ohjaa kuluttajaa tekemään etujensa vastaisen päätöksen, esimerkiksi ottamaan tarvitsemaansa isomman luoton pidemmällä maksuajalla.

Takuusäätiön uudessa laskurissa korostetaan tarkoituksella laina-aikaa

Kuluttajat tekevät helposti itselleen epäedullisia valintoja luottomarkkinoilla. Riski harhapolulle joutumisesta lisääntyy olennaisesti, jos luoton takaisinmaksuaika, kuukausierä ja kokonaiskustannukset esitellään meille tarkoituksellisen epäsuhtaisella tavalla korostamalla vain jotain tiettyä tietoa. Erityisiä riskejä luottomarkkinoinnissa liittyy pienen kuukausierän ylikorostamiseen, koska tämä voi helposti johtaa luoton kokonaiskustannusten hämärtymiseen.

Takuusäätiö on julkaissut verkkosivuillaan uuden laskurin, jossa huomiota halutaan kiinnittää erityisesti siihen, miten takaisinmaksuaika kasvattaa luoton korkokustannuksia. Tämän vuoksi laskurimme esittää koron osuuden näyttävästi myös graafeina, antaa ”liian kalliille” lainalle vertailevan laskelman lyhyemmällä laina-ajalla sekä laskee tästä lyhyemmästä laina-ajasta saadun säästön. Säästö voi olla yllättävänkin iso.

Tutustu Takuusäätiön uuteen lainalaskuriin.

Minna Markkanen
Kehittämispäällikkö, Takuusäätiö

Lähteet:

Anja Peltonen: Käyttäytymistieteistä ihmiskeskeisyyttä kuluttaja-asioihin. Kulma-blogi 19.11.2021

Anja Peltonen & Mika Saastamoinen: Pikaluottojen markkinoinnin sääntelyn vaihtoehtoja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 6/2019