Suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen tulevaisuus ratkaistava

Työryhmän selvitystehtävän lähtökohtana on Veikkauksen vastuullisuustoimenpiteiden muutokset ja digitalisoitumisen myötä muuttuneet rahapelaamisen muodot. Ilmiö on ollut ennakoitavissa jo jonkin aikaa. Siksi rahapelitoiminnan tuottojen käyttöä ja kansalaisjärjestöjen rahoitusta koskevat ratkaisut pitää tehdä viimeistään nyt.

Kansalaisjärjestötoiminnalla on erityinen merkitys hyvinvoinnin tuottamisessa

Kansalaisjärjestöjen toiminta on moneen muuhun julkisin avustuksin tuettuun toimintaan nähden erityistä. Jokaisen sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön taustalla on ryhmä ihmisiä, jotka ovat halunneet ratkaista jonkin ongelman tai luoda jotakin uutta, jonka he uskovat hyödyttävän yhteiskuntaa ja sen jäseniä.

Kansalaisten omaehtoinen toiminta esim. sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta edellyttää myös rahaa, jolla mm. palkataan työvoimaa, maksetaan tiloja ja kehitetään toimintaa. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta vaatii toteutuakseen koordinaatiota, hallintoa, koulutusta, tukea, rekrytointia jne., jotta kansalaiset itse voivat keskittyä siihen, mitä he vapaaehtoisina toimijoina haluavatkin tehdä eli yhteisen hyvän aikaansaamiseen. Kansalaistoiminnan organisoimiseen ja tukeen käytetyt eurot tuovat kuitenkin itsensä moninkertaisesti takaisin hyvinvoinnin lisääntymisenä, ongelmien vähenemisenä ja julkisten menojen säästöinä.

COVID-19 -epidemian aikana sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat osoittaneet joustavuutensa. Julkisen sektorin voimavarat ovat tarkkaan käytettyinä niille määriteltyihin tehtäviin ja järjestöt kykenivät laajasti digiloikkaan ja muokkaamaan toimintaansa pandemian ajan tarpeiden mukaisesti vastaamaan eri ryhmien tarpeisiin.

COVID-19 -epidemia on näkynyt vahvasti myös Takuusäätiössä. Pahimpien kuukausien aikana kriisi lisäsi Takuusäätiön vapaaehtoisen velkajärjestelyn kysyntää yli 150%:a verrattuna edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Kysyntä tulee ennusteen mukaan pysymään korkeana myös lähivuosina. Säätiön talous- ja velkaneuvonnan 14 työntekijää tarjoavat konkreettista apua eli talous- ja velkaneuvontaa ja velkajärjestelyjä vuosittain noin 10 000 ihmiselle. Säätiö kouluttaa 2 työntekijän resurssilla yli 1 000 ammattilaista ja vapaaehtoista vuosittain tekemään esim. alkuvaiheen talous- ja velkaneuvontaohjausta osana oman organisaationsa toimintaa. Toiminnan tehokkuusluvut ovat ylivertaisia, vertasipa niitä sitten millä muulla tavalla toteutettuun toimintaan tahansa. Jokainen toimintaan käytetty euro tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Suomalainen hyvinvointi lepää vahvasti kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten oman toiminnan varassa. Kansalaistoiminnan merkitys ja poikkeuksellinen rooli Suomessa tehtiin näkyväksi mm. 2000-luvun alussa, silloisen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa, jonka tehtävänä oli demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten oman toiminnan vahvistaminen. Tämän ja muiden toimenpiteiden vaikutuksesta kansalaistoiminta on vahvistunut ja täydentää korvaamattomalla tavalla julkisen sektorin toimintaa. Tätä aikaansaannosta ei saa vaarantaa. Kansalaistoiminta rakentaa ja ylläpitää hyvinvointia ja yhteiskunnallista luottamusta Suomessa.

Kansalaistoiminnan laajuus ei voi riippua siitä, kuinka paljon kansalaiset itse, ja erityisesti ongelmapelaajat, käyttävät rahaa pelaamiseen ja tuottavat voittoa Veikkaus Oy:lle. Siksi rahapelituotot ovat vain osa ratkaisua järjestörahoituksessa. Lisäksi tarvitaan nykyisin veikkausvoittovaroilla rahoitettavien toimintojen kartoitus ja muun kuin selkeästi kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen siirtäminen budjettirahoitukseen.

Rahapelituottojen käyttö terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen on vuosien varrella ollut hyvä ja oikeudenmukainen tapa palauttaa riskialttiin viihdealan riskituottoja kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Päätöksentekijät ovat nähnet tämän paremmaksi vaihtoehdoksi kuin sen, että ne olisivat yksityisen voitontavoittelun kohteena. Rahapelitoiminnan toteuttaminen valtionyhtiö Veikkauksen kautta mahdollistaa myös useiden rahapeliongelmien asiantuntijoiden mukaan vähiten ongelmia aiheuttavan tavan toteuttaa rahapelaamiseen liittyvää liiketoimintaa, josta joka tapauksessa aiheutuu ongelmia. Haitatonta rahapelijärjestelmää ei ole. Ja mitkään rahapelaamisen toteuttamistavat tai sen tuottojen käyttötavat eivät ratkaise rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Veikkaus Oy:n tuottoja kannattaa jatkossakin käyttää yhteiskunnallisen hyvän tekemiseen eli terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen, jossa tehdään myös paljon työtä riippuvuuksien ehkäisyssä ja haittojen torjunnassa.

Työryhmän ehdotuksista numero 4 on kannatettavin

Suomalainen rahapelijärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehdot -raportti sisältää laajan tausta-analyysin suomalaisen rahapelijärjestelmän kehityksestä, asemasta ja tuottojen käytöstä vuosikymmenien varrella sekä neljä vaihtoehtoa rahapelitoiminnan tuottojen käytön uudistamiseksi. Ehdotusten pohjalta on mahdollista etsiä ratkaisuja kestäville rahapelitoiminnan tuottojen käyttötavoille ja myös suomalaisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoitukselle tulevaisuudessa. Ratkaisun löytämisellä on kiire. Kansalaisjärjestötoiminnan rahoittamiseen on löydettävä kestävä malli, jotta järjestötoiminnan yhteiskunnalliset hyödyt kyetään turvaamaan.

Takuusäätiön arvion mukaan raportin ehdotuksista vaihtoehto 1 eli nykytilan säilyttäminen on kaikkein huonoin. Sillä, että nykyiseen järjestelmään ei tehtäisi mitään muutoksia, olisi muutamien vuosien aikataululla kohtalokkaat vaikutukset kansalaisten omaehtoisen järjestötoiminnan kannalta. Se lopettaisi monet järjestöjen toiminnot.

Huonona Takuusäätiö pitää myös vaihtoehtoa numero 2 eli ns. välitöntä siirtymistä yleisiin budjettivaroihin. Välitön siirtymä tarkoittaisi edunsaajien rahoituksen siirtämistä yhdellä kertaa kehysriihen päätettäväksi. Voi olla, että budjettinäkökulmasta ratkaisu näyttäisi selkeältä toteuttaa, mutta Takuusäätiö yhtyy raportin esittämään huoleen siitä, että uudistus tulisi aiheuttamaan huomattavia äkillisiä sopeutumisongelmia järjestöille. Samalla se uhkaisi hyvin nopeilla muutoksilla lukuisaa joukkoa sellaisia järjestölähtöisiä toimintoja, joiden toteutuminen on kansalaisten kannalta erittäin tärkeää.

Takuusäätiön näkemyksen mukaan kaikkein toteuttamiskelpoisimmat työryhmän ehdotuksista ovat vaihtoehdot numero 4 ja 3.

Vaihtoehdossa numero 3 tehtäisiin kokonaisuudistus, jossa edunsaajien rahoitus siirrettäisiin kokonaan valtion budjettiin. Vaihtoehdon ehdoton heikkous järjestötoiminnan kannalta on raportissa mainittu tieto siitä, että uudistuksen jälkeen siirtyminen yleisiin budjettivaroihin ei lisäisi pysyvästi valtion menoja, vaan menotaso noudattaisi rahapelituoton tasoa, ellei siitä erikseen toisin päätetä. Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa nykyisen kansalaisjärjestötoiminnan merkittävää leikkautumista rahoituksen vähentymisen myötä ja lisäisi riippuvuutta poliittisesta päätöksenteosta. Takuusäätiön näkemyksen mukaan kansalaisjärjestötoiminnan tulee lähteä kansalaisten omista lähtökohdista ja tärkeiksi kokemista asioista. Rahoitus ei voi vaihdella lyhytjännitteisesti.

Kaikkein toteuttamiskelpoisimmalta vaikuttaa Takuusäätiön arvion mukaan raportin ehdottama toteutusmalli numero 4, josta käytetään nimitystä ”osittaisuudistus”. Veikkauksen tuotoilla rahoitettavaksi toiminnaksi on vuosien kuluessa siirretty kohteita, joille oikeampi rahoitustapa olisi muu valtion rahoitus. Esimerkkinä tällaisesta käy Takuusäätiön oman velkajärjestelytoiminnan välineenä oleva vakuusrahasto (ns. takauslimiitti), jonka siirtämisestä muuhun valtion rahoitukseen on keskusteltu toistuvasti jo toistakymmentä vuotta. Kyseinen rahasto on rahoitettu jo 25 vuotta Raha-automaattiyhdistyksen myöntämällä kehittämishankeavustuksella, jonka käyttöaikaa STEA on jatkanut. Kyseistä rahastoa käytetään ainoastaan Takuusäätiön myöntämien velkajärjestelytakauksien vakuutena eikä se ole viimeisten vuosien aikana juurikaan vähentynyt. Takuusäätiö on toistuvasti käynyt keskusteluja viranhaltijoiden kanssa takauslimiitin siirtämiseksi rahoitettavaksi muualta kuin rahapelituotoista, joka on kuitenkin aina nähty valtion kannalta helpoimmaksi järjestämistavaksi. Takuusäätiön näkemyksen mukaan nykyisin rahapelituotoista rahoitetaan myös muita toimintoja, joiden rahoituslähteen tulisi olla muut kuin järjestöjen toimintarahoitukseen varattavat rahat. Nämä muualta rahoitettavaksi paremmin sopivat menokohteet tulisi poistaa järjestörahoituksen piiristä ja siirtää pysyvästi valtion yleisillä budjettivaroilla rahoitettaviksi.

Veikkaus Oy:n rahapelituotot eivät voi kokonaisuudessaan määrittää sitä, paljonko kansalaisten oman toiminnan aikaansaamiseen tulee käyttää yhteiskunnan varoja. Kansalaistoiminnan volyymin tulee lähteä kansalaisista ja toiminnasta itsestään ja tarvittaessa käyttää muitakin kuin Veikkauksen tuottoja kansalaisjärjestötoiminnan rahoittamiseen.

Kokonaisuudistus on tärkeä ja välttämätöntä laittaa työn alle nopeasti, uudistus on valmisteltava huolella ja yhteistyössä kansalaisten omaehtoista toimintaa edustavan järjestösektorin kanssa, sen autonomiaa kunnioittaen. Kansalaiset ovat itse, yhdessä valtion edustajien kanssa, aikoinaan luoneet nykyisen kaltaisen mallin oman yhdistystoimintansa rahoittamiseen. Sillä on rahoitettu myös tuottojen keräämisestä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä ja korjaamista. Nyt on löydettävä korvaava rahoitusmalli, jolla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ja autonomia voidaan turvata. Samassa yhteydessä on Takuusäätiön näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista koota kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen käytännön toteutus yhden organisaation tehtäväksi ja yhdenmukaistaa myös toiminnan vaikutusten arvioinnin periaatteet ja käytännöt.

Outi Ruishalme
puheenjohtaja
Takuusäätiö

Juha A. Pantzar
toimitusjohtaja
Takuusäätiö