Itsemurha-ajatukset ovat yleensä merkkejä kriisistä, siitä että kuormaa on liikaa.

Itsemurha on monitekijäinen ilmiö, eikä sen syy-seuraussuhteita pystytä tarkasti osoittamaan. Lähes aina se, minkä muut ihmiset näkevät tai luulevat näkevänsä, on vain jäävuoren huippu toisen ihmisen tarinasta. Samoin kuin itsemurhayritys, rahavaikeudet eivät näy ihmisestä päällepäin. Taloudellisten ongelmien tiedetään lisäävän ihmisen psyykkistä kuormitusta, ja kun kuorman kyytiin on lastattu rahavaikeuksien lisäksi muita vastoinkäymisiä ja vaikeita elämänkokemuksia, voi taakasta muodostua kovaa fyysistä kipua vastaava psyykkinen kipukokemus. Kun kyytiin lisätään päällimmäiseksi vielä häpeä, voi kuorman painosta lamaantunut mieli nähdä itsemurhan ainoana ulospääsynä tilanteesta, vaikka todellisuudessa ulospääsyyn olisi turvallisia keinoja.

Ihmisten tarinoita, joissa taloudelliset ongelmat ovat punoutuneet itsemurhakriisiin, yhdistää suunnaton häpeä. Tyypillisesti rahavaikeuksia on salailtu pitkään, ehkä jopa vuosia omalta perheeltä ja läheisiltä. Ihmisten tarinoissa toistuu hyvin suomalaisia tabuja: raha, avun pyytämisen vaikeus ja pärjäämisen eetos. Äärimmillään häpeä voi aiheuttaa toivottomuutta, näköalattomuutta sekä tunteen siitä, että ihminen on umpikujassa. Tunnetta voimistaa usein pelko leimaantumisesta, koska itsemurha-ajatuksia pidetään usein huomionhakuisuutena. Näin ei kuitenkaan ole. Itsemurha-ajatukset ovat yleensä merkkejä kriisistä, siitä että kuormaa on liikaa ja mieli etsii poispääsyä sietämättömästä tilanteesta.

Ihmisarvo ei määrity omaisuuden, pankkitilin saldon tai velkakertymän perusteella.

Vuonna 2018 Suomessa tehtiin 810 tilastoitua itsemurhaa ja itsemurhayrityksiä arvioidaan olevan ainakin kymmenkertainen määrä tähän lukuun verrattuna. Kun lukuun lisätään vielä kaikki ne puolisot, ystävät, lapset, sisarukset ja kollegat, joita itsemurhat välillisesti koskettavat, puhutaan useista tuhansista ihmisistä. Tarkemmin sanottuna puhutaan huomattavasta määrästä inhimillistä kärsimystä.

On tärkeää muistaa, että häpeälle on olemassa vastavoima, kun koronaviruskriisi ottaa mittaa ihmisten jaksamisesta ja kylvää taloudellista tuhoa ympärilleen. Se vastavoima on empatia. Ihmisarvo ei määrity omaisuuden, pankkitilin saldon tai velkakertymän perusteella. Kun varomme leimaamasta, uskallamme kysyä itsemurha-ajatuksista ja ennen kaikkea keskitymme kuuntelemaan, voi kohtaaminen itsessään jo katkaista pahimman näköalattomuuden. Osoittamalla empatiaa väkevinkin häpeä alkaa hälvenemään ja kuormasta tulee kevyempi kantaa. Itsemurha-ajatuksista kysyminen ei aiheuta itsemurhia, mutta parhaimmassa tapauksessa se voi pelastaa jonkun hengen.

Frans Horneman
Itsemuhien ehkäisykeskuksen päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry

Kriisipuhelin - keskusteluapua kriisiin

MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.

Lue lisää Mieli ry:n sivuilta