Rahaa, rahaa, rahaa
Virve Rostin biisissä Rahaa, rahaa, rahaa (orig. Money, money, money) lauletaan:
“Ja kysellyt jo tietä oon
Las Vegasiin tai Monacoon
Jos ruletissa onnistaa
Pian syleilen mä maailmaa”
Kun jokin ilmiö tai ajatus on niin yleinen, että se julkaistaan osana populaarimusiikin sanoituksia, se todella on yleinen. Kunpa vain olisi rahaa, kunpa se tulisi minulle nopeasti ja helposti. Kunpa vain sen myötä oloni olisi hyvä ja kevyt. Lottovoitosta haaveilevien maassa onkin hämmentävää, miten samaan aikaan jonkin asian tekeminen tai ajatteleminen on yleistä ja hyväksyttävää, mutta sen haittapuoli on harvinaista ja tuomittavaa. On täysin normaalia haaveilla Virve Rostin biisin tahdissa helposta rahasta ja kevyestä elämästä, mutta on epänormaalia ja jopa halveksuttavaa epäonnistua haaveen toteuttamisessa ja menettää oman talouden hallinta.
Olen kulkenut haastavan matkan elämässäni siksi, että olen tavoitellut rahaa.
Raha on aina kiinnostanut minua – niin ikävää kuin se onkin myöntää. Olen aina ajatellut itseni ihmisenä, jolle ulkoiset tekijät: raha ja ihmisen varakkuus, ovat merkityksettömiä asioita. Silti olen kulkenut haastavan matkan elämässäni siksi, että olen tavoitellut rahaa. Olen jäänyt koukkuun rahaan. Raha toki pyörittää maailmaa, mutta miksi ihmeessä tuhlasin vuosia elämästäni ja terveydestäni sen epätoivoiseen tavoitteluun? Ja miten ihmeessä niiden kaikkien vuosien jälkeen pääsin tähän tilanteeseen, jossa raha näyttelee realistista ja oikean suuruista roolia elämässäni?
Ajattelen, että suurinta asiantuntijuutta on osata myöntää, ettei tiedä, että ymmärtää eri prosessit ja tekijät, mutta ei ymmärrä absoluuttista ja kaiken kattavaa vastausta. Pelihaittojen asiantuntijana toteankin: en tiedä. En tiedä, miksi juuri minä koukutuin rahaan ja rahapelaamiseen, miksi juuri minun ajatuksissani rahan arvo sekoittui oman itseni arvoon ja arvokkuuteen. En tiedä, miksi näin rahan ratkaisuna omaan huonoon olooni, kuulumattomuuden tunteeseen ja elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden kysymykseen. En tiedä, mutta oman kokemukseni, muiden kokemusten ja koulutukseni myötä minulla on työkaluja, joita jakamalla voimme auttaa ja tukea muita.
Olen aina ajatellut, että oikealla avulla ja tuella me pystymme mihin tahansa.
Takuusäätiön ja Sosped-säätiön yhteinen Rahat pelissä -hanke on mielestäni loistava jatkumo pelihaittojen kanssa työskentelylleni. Taloudellisen toipumisen ja kuntoutumisen kanssa työskentely ja kokemustiedon valjastaminen tähän arvokkaaseen työhön on inspiroivaa ja toivoa herättävää. Oma vahvuuteni elämässä on aina ollut usko kanssaihmiseen: usko ihmisen kyvykkyyteen. Olen aina ajatellut, että oikealla avulla ja tuella me pystymme mihin tahansa. Mihin tahansa tarkoittaen sitä tärkeintä: hyvään ja itselle sekä läheisille hyvinvointia tuottavaan merkitykselliseen elämään. Olenkin äärimmäisen iloinen siitä, että juuri edellä mainitsemani teemat: usko ihmisen kyvykkyyteen, oikea apu ja tuki ja hyvinvointia tuottava merkityksellinen elämä ovat kaikki teemoja, jotka kulkevat hankkeemme ytimessä, rinnalla ja keskiössä koko ajan.
Vaikka populaarimusiikista löytyykin paljon kappaleita, joissa tavoitellaan rahaa, löytyy myös paljon lauluja, joissa pureudutaan rahan ongelmallisuuteen. Päätänkin kirjoitukseni Eino Grönin kappaleen ”Liian paljon rahaa” sanoituksiin:
“Kullalla ostaa minkä vaan,
mutta ei onneaan.
Onni ei aina saavukaan
kultaa taskussaan.”
Tämän kun pieni ihminen muistaisi.
Jenna Mäkelä
Hankesuunnittelija
Rahat pelissä -hanke
Sosped-säätiö
Kuva: Harri Paavola