Pienituloisen hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi kuin keskivertosuomalaisen

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on keskimäärin 10 tonnia vuodessa. Globaalisti kestävä hiilijalanjäljen taso olisi noin 1 tonni vuodessa. Kohtuullisuus kulutuksessa on erittäin tehokas keino pitää yksilön hiilijalanjälki kohtuullisena. Takuusäätiö ja Marttaliitto ovat yhdessä teettäneet laskelmia kulutusvalintojen ilmastopäästöistä tutkijataustaisen, hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen asiantuntijayritys UseLess Companyn kanssa. Laskelmat perustuvat osittain Suomen ympäristökeskuksen ENVIMAT-malliin, joka määrittää eri kategorioille päästökertoimia kulutettua euroa kohden.

Laskelmien perusteella kohtuullisella minimikulutuksella elävän henkilön hiilijalanjälki voi olla noin puolet keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttaakin merkittävästi se, minkä verran kuluttajalla on tuloja käytettävänään. Marttaliitto ja Takuusäätiö ovat julkaisseet UseLess Companyn laskelmista helppolukuisia infograafeja, joiden avulla kuluttajat saavat tietoa eri perherakenteiden hiilijalanjäljestä. Näiden lisäksi kuluttajat voivat käyttää laskuria, jonka avulla voi kokeilla, kuinka arjen erilaiset valinnat vaikuttavat päästöjen määrään.

Ilmastonmuutoksen hillintä ei onnistu ilman yksilöitä ja kotitalouksia, mutta pelkästään yksilöiden ratkaisut eivät riitä. Vastuu yhteiskunnan rakenteiden muuttamisesta vähähiilisyyteen kannustaviksi on mitä suurimmassa määrin poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä. Marttaliitto ja Takuusäätiö kannustavat myös kuluttajia tekemään arjessa itselleen sopivia valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä.

Korona-aika vähentänyt ihmisten kuluttamista

Korona-aika on vähentänyt ihmisten kuluttamista maaliskuusta alkaen, koska moni on pysytellyt kotona pois palveluiden parista. Toisaalta kulutusmahdollisuudet ovat edelleen moninaiset ja ihmiset tekevätkin nyt enemmän ostoksia verkossa. Näyttää siltä, että kulutus on alkanut notkahduksen jälkeen elpyä.

Viime kuukausien muutokset arjessamme ovat toisaalta osoittaneet sen, että pystymme tekemään nopeastikin isoja muutoksia – jos vain haluamme ja siihen ohjataan selkeästi. Samanlaista määrätietoisuutta tarvitaan ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. On erittäin tärkeää, että talouden elvyttämistä suunnataan nyt ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Elvytysrahoja tulisi käyttää niin, että saadaan aikaan suuria rakenteellisia, hiilineutraalisuutta tukevia uudistuksia.

Lisätietoja antavat:

Marttaliitto: Kehittämispäällikkö Salka Orivuori, puh 050 5474751, salka.orivuori[at]martat.fi

Takuusäätiö: Projektisuunnittelija Maija Isaksson, puh 050 325 6919, maija.isaksson[at]takuusaatio.fi

UseLess Company: CEO Maija Leino, puh 044 2161611, maija.leino[at]useless.fi

Kohtuullisen minimin viitebudjetit Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa.