Kestävät valinnat lautasella – miten säästän ympäristöä ja rahaa?

Mistä lähteä liikkeelle, jos haluaa tehdä kestäviä valintoja ja samalla säästää rahaa?

Ensiksi suosittelen tutustumaan, mitä valintoja tekee nyt ja miksi. Kauppojen etukortit keräävät melko yksityiskohtaistakin tietoa, esimerkiksi kuinka monta kiloa kalaa tai kuinka monta karkkipussia on ostanut. Kokonaiskuvan kuluttamisesta saa myös keräämällä ja tarkastelemalla ostokuitteja. Kannattaa säästää kaikki kuitit myös pienimmistä ostoksista.

Meillä on erilaisia ihanteita siitä, miten haluaisimme syödä. Jos runsas kasvisten syönti on itselle tärkeää, voi kuitteja seuraamalla tarkistaa, tuleeko niitä oikeasti ostettua riittävästi. Ruokakaupassakin tehdään arvovalintoja, jokainen oman budjettinsa mukaan.

Ruokakauppalaskun lisäksi olisi hyvä kurkata omaa kokonaisbudjettia, eli mihin muuhun rahaa käyttää ja kuinka paljon. Sitä kautta voi pohtia omia valintoja. Ruoka on hyvinvoinnin kannalta tärkeää ja mieluisa ruoka tuo voimaa arkeen. Kokonaisbudjettia tarkastelemalla voi pohtia, onko ruoka tärkeämpi arvovalinta kuin vaikka uudet vaatteet, tai mihin itse kullakin menee rahaa.

Mitä pitäisi ottaa huomioon ruoan hiilijalanjäljessä ja vastuullisuudessa?

Syömisen hiilijalanjälki on kokonaisuus. Yksittäisiä ruoka-aineita ei kannata tuijottaa. Esimerkiksi naudanlihalla ja juustolla on iso hiilijalanjälki, niitä ei kuitenkaan tarvitse kokonaan jättää pois. Riittää, että kohtuullistaa määrää.

Kun haluaa pienentää ruokailun ilmastokuormaa, helpointa on vähentää lihankulutusta. Ravitsemussuosituksissa painotus on kasviksissa. Ruokavalioon mahtuu kaikkea niin ilmaston, oman hyvinvoinnin ja lompakonkin kannalta, mutta painoarvot ovat vähän erilaiset.

Suunnitelmallisuus kannattaa! Mieti, mitä tällä viikolla syödään, tee kauppalista ja tarkista, mitä kaapista löytyy. Kun kaikki perheenjäsenet osallistuvat yhdessä suunnitteluun, pääsevät kaikki vaikuttamaan siihen, mitä kauppakassiin valikoidaan ja mitä lautasella on. Jotkut kokevat kauppojen kuljetuspalveluiden lisäävän suunnitelmallisuutta, kun heräteostokset vähenevät.

Mitä valintoja ruokakaupassa kannattaa tehdä, jos haluaa tehdä hyvää ympäristölle ja lompakolle?

Tässä asiassa on oikea kultareunus! Ruoka-aineet, jotka ovat hyväksi ympäristölle ja terveydelle, ovat sitä yleensä myös lompakolle. Apuna voi käyttää esimerkiksi ruokakolmiota: alimpana ovat kasvikset ja niissä kannattaa suosia sesonkikasviksia. Sesonkituotteet on helppo tunnistaa kaupassa siitä, että ne ovat näkyvimmällä paikalla, niitä on eniten ja ne ovat edullisia. Kuljetuksen osuus hiilijalanjäljestä on todella pieni, joten tuontihedelmien ostamista ei kannata vältellä talvellakaan, kun kotimaista tuoretta on vähemmän tarjolla.

Sesonkituotteiden lisäksi ostoskoriin kannattaa valita ympäri vuoden kotimaisia perunoita ja täysjyvätuotteita, esimerkiksi ruisleipää. Ja kaurapuurohan on aina klassikko!

Palkokasveja, kuten papuja ja linssejä, voi hyvällä mielellä syödä usein. Jos ei ole vielä tottunut kasviproteiinien makuun, voi vaikkapa soijarouhetta aluksi lisätä liharuokiin ja vähitellen kokeilla syödä myös ilman lihaa.

Kotimaisista kaloista muikku, silakka ja kirjolohi ovat melko edullisia ja kalaa kannattaakin syödä 2–3 kertaa viikossa. Maitotuotteita, munia ja lihaa kannattaa ostaa harkiten, mutta ei niiden kuluttamista tarvitse kokonaan lopettaa.

Miten välttää hävikkiä?

Hävikin välttäminen tarkoittaa sitä, että syödään kaikki se ruoka, mitä ostetaan. Kaupassa kannattaa tarttua ruokatarjouksiin, jos ne tulee käytettyä. Jos tarjoustuote päätyy hävikkiin, siinä ei säästä mitään.

Kun tullaan kaupasta kotiin, on syytä pitää huolta kylmäketjusta. Tarkista, että jääkaapissa ja pakastimessa on oikeat lämpötilat. Ne voi tarkistaa Marttojen nettisivuilta, joista löytyy tietoa myös ruoka-aineiden säilyvyysajoista.

Opettele erottamaan parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät toisistaan. Parasta ennen -merkintä on suositus. Tuotetta voi todennäköisesti käyttääpäiväyksen jälkeenkin. Haista ja maista; esimerkiksi avaamattomat hapanmaitotuotteet saattavat säilyä viikkojakin parasta ennen -päiväyksen jälkeen. Viimeinen käyttöpäivä on helposti pilaantuvissa tuotteissa, kuten lihassa ja kalassa, ja se on ehdoton. Sen jälkeen ruokaa ei voi käyttää. Tuotteen voi vielä pakastaa viimeisenä käyttöpäivänä, mutta sen jälkeen se on käytettävä heti, eikä enää säilyttää jääkaapissa.

Ruuan tekeminen itse on lähes aina edullisempaa kuin ruuan ostaminen valmiina. Itse tekemällä myös tietää, mistä maksaa, ja mitä raaka-aineita on käyttänyt. Ruokaa kannattaa tehdä uunissa isompia annoksia kerralla, varsinkin silloin, kun sähkön hinta on korkealla. Ruoanlaittoon voi yhdistää leipomisen ja sitten pakastaa osan annoksista. Kannattaa myös arvioida rehellisesti, kuinka hävikin välttelyruokia käyttää pakastimesta.

Hävikkiä ei voi välttää kokonaan, sillä sen määrä liittyy muun muassa elämäntilanteeseen. Esimerkiksi pienen lapsen syömää ruokamäärää ei voi ennakoida kovin tarkkaan. Eli ei kannata soimata itseään vaan iloita niistä asioista, joita ruokailu perheen kesken antaa.

Kerro paras vinkkisi, jos haluan säästää ympäristöä ja rahaa myös lautasen ulkopuolella.

Älä murehdi niitä asioita, joita et voi tehdä, tee niitä asioita, mitä voit. Mieti ostopäätöstä aina yön tai useamman yön yli. Onko ostettava asia välttämätön, tarpeellinen vai turha?

Katri Pellikka on Marttaliiton asiantuntija, joka työskentelee Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisessä Kestävät talouspolut -kehittämishankkeessa.

Teksti: Marika Haikola ja Marjut Puputti, Takuusäätiö