Toimeentulotuella selviäminen on yhä useamman arkipäivää

Petteri Orpon hallitus on päättänyt vuosina 2023–2024 historiallisen suurista sosiaaliturvan leikkauksista. Useimmat niistä astuivat voimaan jo heti 2024 vuoden alussa. Hallituksen keskeisimpiä leikkauskohteita ovat työttömyysturva, kuntoutusetuudet, asumistuki ja toimeentulotuki. Sosiaaliturvaa supistetaan eri etuuksissa eri tavoin. Lisäksi vuosina 2024–2027 suunnitellaan indeksitarkistuksen tekemättä jättämistä osaan sosiaaliturvaetuuksista. Sosiaalipalveluista, järjestöjen rahoituksesta; ennaltaehkäisevistä palveluista ja kuntoutuspalveluista aiotaan leikata. Hyvinvointialueilla on kova paine supistaa toimintoja ja nostaa asiakasmaksuja. Vaikutukset ovat kasautuvia ja osuvat jo valmiiksi yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleviin.

Kun ensisijaista sosiaaliturvaa ja asumisen tukea supistetaan, saa yhä useampi kotitalous viimesijaista toimeentulotukea. Vuonna 2023 perustoimeentulotukea sai 250 493 kotitaloutta, joista yli 45 000 oli yhden tai kahden huoltajan lapsiperheitä (Kela 2024). THL on arvioinut perustoimeentulotukea tarvitsevien määrän kasvavan noin 100 000 ihmisen verran vuoteen 2027 mennessä (THL 2023). Soste on arvioinut toimeentulotuen tarvitsijoiden määrän kasvavan vielä tämän vuoden aikana 65 000 ihmisellä (Soste 2023). Suurin osa ihmisistä ja kotitalouksista saa toimeentulotukea muita sosiaaliturvaetuuksia tai palkkatuloja täydentävästi.

Mikä sitten on toimeentulotuki? Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi ja lyhytaikaiseksi tueksi turvaamaan viimesijaista toimeentuloa, kun kotitalouden tulot ja varat eivät siihen riitä. Toimeentulotuki jakautuu kolmeen osaan: perustoimeentulotukeen, jota haetaan Kelasta sekä täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen, joita haetaan omalta hyvinvointialueelta. Jotta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea, on lähtökohtaisesti ensin oltava päätös Kelan perustoimeentulotuesta.

Riittääkö toimeentulotuki elämiseen?

Toimeentulotuella ei lakisääteisesti edes pyritä täyttämään niin sanottuun ihmisarvoiseen elämään riittävän budjetin tasoa, sillä se on tarkoitettu väliaikaiseksi tueksi välttämättömiin menoihin. Sen vuoksi toimeentulotuen riittävyyttä arvioivat tutkijat ovat laskeneet toimeentulotuelle oman karsitun viitebudjetin, jonka on tarkoitus turvata vain lainmukaiset välttämättömyydet.

Tutkijat selvittivät toimeentulotuen perusosan riittävyyttä syksyllä 2022. He totesivat, ettei se riittänyt karsitunkaan viitebudjetin mukaisiin välttämättömiin menoihin kaikilla toimeentulotuen saajaryhmillä. Vain yksinasuvan ja yksinhuoltajan perusosan tasot olivat melko lähellä välttämättömään riittävää viitebudjettia vuonna 2022, kun taas pariskunnan ja etenkin neljän hengen lapsiperheen perusosat jäivät kauas välttämättömiksi määriteltyjen menojen kattamisen tasosta. Osa vajeesta voidaan kuitenkin kattaa myös hyvinvointialueiden myöntämällä täydentävällä toimeentulotuella. (Yhteiskuntapolitiikka-lehti 2023.)

Pitkittynyt niukkuus on psyykkisesti kuormittavaa

Pitkittyneen stressin vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon. Uutta tietoa taloudellisten huolien aiheuttaman kroonisen stressin haitallisuudesta saatiin jälleen tammikuussa 2024, kun University College London -yliopisto julkaisi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin elämäntapahtumien aiheuttaman stressin vaikutusta terveyteen. Tutkimuksessa oli mukana 4934 yli 50-vuotiasta ihmistä. Tutkimuksen tulos oli, että taloushuolet rasittavat terveyttä keskimäärin enemmän kuin läheisen kuolema, avioero, pitkäaikaissairaus, liikkumiskykyä rajoittava vamma tai omaishoitajuus.

Tutkimusten mukaan pitkään kestävä taloudellinen niukkuus on erityisen haitallista lapsille: se vaikuttaa sekä lasten välittömään hyvinvointiin että pitkälle elämänkulkuun. Lapsuudessa koettu köyhyys ja taloudellinen stressi altistavat turvattomuudelle, kouluttamattomuudelle, mielenterveysongelmille, velkaantumiselle ja työttömyydelle.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten väliset terveyserot ovat jo nyt suuria verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä on tehnyt tutkimukseen perustuvia, lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä ehdotuksia terveyserojen vähentämiseksi. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on yksi seitsemästä ehdotuksesta. Nykyisen kaltaisella leikkauspolitiikalla lapsiperheköyhyyttä tullaan kuitenkin lisäämään ja syventämään. Köyhyyden ja inhimillisen kärsimyksen vähentäminen on hyvinvointivaltion keskeisiä tehtäviä. Yhteiskunnallamme ei ole varaa siihen, että nuoria aikuisia päätyy yhä enenevästi työkyvyttömiksi. Työkyky kuitenkin edellyttää riittävän hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä.

Veera Luoto, sosiaalityöntekijä-työkykykoordinaattori, Työttömien keskusjärjestö ry

Kuvituskuva: Unsplash