Luotko muille paineita kuluttaa vai mahdollisuuksia kestävämpiin valintoihin?

Sosiaalinen media on vahvasti läsnä arjessamme. Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tilaston mukaan vuonna 2023 suomalaisista 16–89-vuotiaista 73 prosenttia oli käyttänyt yhtä tai useampaa sosiaalisen median yhteisöpalvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana. Heistä 62 prosenttia käytti sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin.

Erot eri ikäluokkien välillä ovat suhteellisen suuria. Etenkin nuoret aikuiset ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Peräti 85 prosenttia 25–34-vuotiaista käytti sosiaalista mediaa päivittäin tai lähes päivittäin.

Yllä mainitut isot prosenttiluvut sosiaalisen median käytöstämme herättävät kysymyksen siitä, miten Instagramin kuvat tai TikTokin videot meihin oikeastaan vaikuttavat. Muuttavatko ne meitä ja mihin suuntaan? Millaisia positiivisia mahdollisuuksia on tunnistettavissa riskien ja uhkakuvien lisäksi?

Sosiaalinen media muokkaa kulutuskäyttäytymistä

Jesse Tuomisen tuoreen väitöskirjan mukaan sosiaalinen media on muokannut erityisesti nuorten kulutuskäyttäytymistä. Toisaalta nuorten rooli kuluttajina sosiaalisessa mediassa on kahtiajakoinen. He ovat jatkuvasti kaupallisen vaikuttamisen kohteena, mutta samaan aikaan he ovat myös aktiivisia toimijoita, jotka rakentavat omaa identiteettiään kulutusvalintojensa kautta.

Ilmiötä ei ole vielä tutkittu riittävästi. Tuomisen mukaan nuorten kulutustottumuksia, arvoja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä tulisi tutkia enemmän. Tiedolla nuorten kuluttamiseen vaikuttavista tekijöistä on merkitystä sekä maapallon kestokyvyn että nuorten velkaantumisen kannalta.

Sosiaalisissa suhteissa ja yhteisöissä piilee muutosvoima

Olemme Takuusäätiön ja Marttaliiton Kestävät talouspolut -hankkeessa pohtineet arvojamme ja kulutustottumuksiamme erityisesti maapallon ekologisten reunaehtojen näkökulmasta. Meitä on kiinnostanut kysymys siitä, miten muutos nykyisestä ylikulutukseen perustuvasta elämäntavastamme kohti kestävämpää elämää olisi mahdollinen.

Etsiessämme vastauksia tähän kysymykseen olemme kääntäneet katseemme yksilökeskeisyyden sijaan yhteisöihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Uskomme, että siellä piilee muutosvoima. Muutokset niin arvoissamme, asenteissamme kuin käyttäytymisessämmekin vaativat tuekseen muiden ihmisten ja yhteisöjen myötävaikutusta.

Voimme arkipäiväistää kestävämpää elämäntapaa

Ihminen on laumaeläin. Toimimme mieluummin yhdessä kuin yksin. Tämä vaikuttaa myös monin tavoin rahankäyttöömme. Esimerkiksi Intrumin Eurooppalaisen kuluttajien maksutapatutkimuksen mukaan 56 prosenttia 18–21-vuotiaista ja 46 prosenttia 22–37-vuotiaista kertoo sosiaalisen median luovan paineita kuluttaa enemmän kuin heidän pitäisi. Tämä ei yllätä, sillä sosiaalisen median algoritmit tarjoilevat meille jatkuvana virtana kaupallisissa yhteisöissä tehtyjä sisältöjä. Varsinaisen vaikuttajamarkkinoinnin lisäksi some pursuaa lifestyle-kuvastoa, joissa kuluttaminen on tavalla tai toisella näkyvästi mukana.

Sosiaalista mediaa ei pidä kuitenkaan lähestyä vain ongelmakeskeisesti. Sen kautta voimme luoda toisillemme myös sosiaalisia mahdollisuuksia erilaisiin valintoihin sekä arkipäiväistää kestävämpää elämäntapaa. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä vaikkapa se, miten lähimatkailu ja maata pitkin Eurooppaan matkustaminen alkavat pikkuhiljaa olla kilpailevaa somekuvastoa lentomatkailulle. Sosiaalisen median alustoilla jaetaan myös paljon erilaisia arkisia säästövinkkejä kuluttamisen sijaan, käydään keskustelua yritysten viherpesusta sekä esitellään vegaaniruokaohjeita liharuokien vaihtoehtona. Tällä tavoin lisäämme ymmärrystä ristiriitaisista asioista. Toivon, että opimme myös nykyistä enemmän kyseenalaistamaan ”normaalina” pidettyjä malleja, päästämään niistä irti ja pohtimaan vaihtoehtoja.

Teemme aina valintoja siitä, mitä sosiaalisessa mediassa jaamme, mutta myös siitä, mitä jätämme jakamatta. Haastan myös sinut pohtimaan sosiaalisen median käyttöäsi. Millaista elämäntapaa jaat sosiaalisessa mediassa?  Mitä jaat ja mitä jätät jakamatta?

Kirjoittaja: Minna Markkanen, Kestävät talouspolut -hanke, Takuusäätiö