Takuusäätiön neuvonnan tehtävänä on poistaa ennakkoluuloja ja häpeää

Takuusäätiön neuvonnassa nähdään, että vaikea rahatilanne aiheuttaa ihmisissä kohtuutonta häpeää ja syyllisyyttä. Jopa niin paljon, että se estää avun pyytämisen. Talousneuvonnan asiantuntija Tiia Wassholm pohtii neuvontatyön näkökulmasta sitä, kuinka velkaantumiseen liittyvää stigmaa voidaan vähentää.

Takuusäätiön chatissa ja Velkalinjalla käytiin viime vuonna lähes 7000 neuvontakeskustelua rahavaikeuksia kokeneiden ihmisten, heidän läheistensä ja ammattilaisten kanssa. Kannustamme ottamaan yhteyttä, oli huoli sitten pieni tai suuri. Yhteyttä ottaneiden rahaongelmia ei koskaan vähätellä, sillä ihmiset kokevat tilanteensa esimerkiksi velkamäärästä riippumatta eri tavoin.

Viime vuonna neuvontaan yhteyttä ottaneilla asiakkaillamme oli vakuudetonta velkaa keskimäärin 20 000 €. Se on mielestäni todella paljon, kun huomioidaan, että vakuudettomia velkoja ovat laskurästit, pikavipit, kulutusluotot ja osamaksut. Moni yrittää tasapainoilla ja maksaa näiden velkojen lisäksi vielä asuntolainaa, opintolainaa tai autolainaa.

Talousvaikeudet tai maksuhäiriömerkintä eivät näy leimana otsassa

Rahavaikeudet ovat yleisiä ja niitä voi olla kenellä tahansa. Jopa sillä uuden karhealla sähköautolla ajavalla tutulla. Rahahuolet eivät katso ikää, sukupuolta tai sosioekonomista asemaa. Yhä useampi Takuusäätiöön viime vuonna yhteyttä ottanut oli asuntovelallinen. Energia on kallistunut eikä kauppakassillista ruokaa saa enää yhtä edullisesti kuin ennen. Lisäksi nousseet korkokulut vaikuttavat myös palkansaajien ja asunnonomistajien talouteen.

Vaikka velkaantuminen olisi itse aiheutettua, siitä ei pitäisi joutua kokemaan häpeää. Ei etenkään siinä tilanteessa, kun on hakemassa apua.

Chatissa ja Velkalinjalla kohdataan ihmisiä, jotka ovat uskaltaneet ottaa ensimmäisen askeleen – yhteydenoton apua ja neuvontaa tarjoavaan tahoon. Monet yhteyttä ottaneista nostavat esiin vaikeuden puhua omasta taloustilanteesta: rahavaikeuksista koetaan turhaan syyllisyyttä ja häpeää. Velkaantumisen taustalla voi olla esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen, ero tai vaikkapa pienituloisuus. Vaikka velkaantuminen olisi itse aiheutettua, siitä ei pitäisi joutua kokemaan häpeää. Ei etenkään siinä tilanteessa, kun on hakemassa apua.

Tuuppaus kohti onnistumisen kokemusta

Mitä voimme tehdä, jotta velkaantuneet ihmiset eivät kokisi syyllisyyttä? Tilin saldo ei saisi vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme toisiin ihmisiin. Raha-asioihin kannattaa hakea apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta käytössä on enemmän vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseen. Jos rahan riittävyydestä tai veloista ei uskalla puhua kenellekään, kynnys avun hakemiseen on korkea. Silloin käy usein niin, että velkakierrettä pitkitetään ottamalla uutta velkaa vanhojen velkojen maksamiseen. Valitettavasti lainan ottaminen on tehty niin nopeaksi ja vaivattomaksi, että velkakierteen tai oman elämän kulissien ylläpitäminen on helppoa.

Auli Viitala kirjoitti taannoin (18.8.2021) omassa blogikirjoituksessaan, että ”jos ihminen on ajautunut taloudellisesti ahtaalle, hän syyttää itseään joka tapauksessa koko ajan. Motivaatiotutkijoiden mukaan syyllistäminen ei myöskään toimi toivotusti: onnistuneiden elämäntapamuutosten takana eivät ole itsesyytökset vaan jokin positiivinen sisäinen tarve. Siksi syyllisyydestä pitäisi päästä mahdollisimman pian kohti kokemusta siitä, että on riittävän vahva ja riittävän arvokas.”

Tämä on mielestäni hyvä oivallus myös neuvonnan työssä. Takuusäätiön neuvonnan tehtävänä on kertoa asiakkaalle asiat kaunistelematta, mutta empatia edellä. Kysymme ja autamme asiakasta huomaamaan omat onnistumisen kokemukset. Tehtävämme on kuunnella ja antaa asiakkaalle tilaa. Kohdata ihminen.

Uskalla kysyä ja tarjota apua

Saatamme puhelun tai chatin aikana kysyä asiakkaalta, onko hänellä olemassa joku ihminen, jonka kanssa voisi jutella ja saada tukea tilanteessa. Huomioimme asiakkaan kertoman perusteella sosiaalisten suhteiden, mielenterveyden ja asiakkaan sen hetkisten voimavarojen vaikutuksen taloudelliseen tilanteeseen. Tarvittaessa kannustamme hakemaan apua esimerkiksi mielen hyvinvointiin tai akuuttiin riippuvuuteen.

Mielestäni jokainen voi tehdä oman osansa siinä, kuinka suhtaudumme talousvaikeuksiin ja niiden kanssa painiviin ihmisiin. Stigmaa ylivelkaantumisen kohdalla pitäisi hälventää, sillä kohtuuton häpeä ja arvottomuuden kokemukset kuormittavat mielenterveyttä ja estävät hakemasta apua. Tällä hetkellä moni jättää kysymästä neuvoja tai kertomatta läheiselle, koska pelkää kasvojensa menettämistä. Yksin jäämisen pelko on suuri.

Jos saamme luotua uskoa siihen, että apua hakeva ihminen on vahva ja arvokas, voisiko ihmisen sisäinen kynnys hakea apua olla matalampi? Ystävälle tai muulle läheiselle rahavaikeuksista uskoutuminen merkitsee ennen kaikkea sitä, että häneen luotetaan.

Tiedätkö sinä, miten omalla läheiselläsi menee taloudellisesti? Kysy ja uskalla tarjota apua. Aina ei tarvitse auttaa rahallisesti – pelkkä keskustelu ja avun hakemisessa tukeminen voivat viedä tilannetta oikeaan suuntaan.

Tiia Wassholm
Talousneuvonnan asiantuntija
Takuusäätiö

 

Takuusäätiön neuvonnan aukioloajat

Velkalinja, maksuton neuvontanumero 0800 9 8009, arkisin klo 10-14.

Kysy rahasta -chat, ma-to klo 12.30-15.00 ja ke myös klo 17-19.