Mistä apua, kun arki näyttää taloudelliselta umpikujalta?

Ihmisten taloudellisen turvallisuuden ja jatkuvuuden kokemusta on keikutettu tasaisesti korona-ajasta alkaen. Eikä vain tunnetta, vaan monien suomalaisten talous on myös kiristynyt kriittiseen pisteeseen lomautusten, kustannusten nousun ja nyt myös etuusleikkausten myötä. Häädöt ja ulosotot ovat lisääntyneet.

Takuusäätiön toiminta ja sen neuvontapalvelu kehittyivät 90-luvulla auttamaan ihmisiä sen aikaisissa talousvaikeuksissa. Kulutusluottomarkkinoiden ilmiöt täystyöllistävät säätiön neuvontaa tänäkin päivänä. Talousvaikeuksissa auttavat palvelut, kuten Takuusäätiön neuvonta Velkalinjalla ja chatissa, ovat vaarassa heikentyä järjestöavustusten leikkausten vuoksi.

Leikkaus järjestöiltä on leikkaus ihmisiltä

Kun hallitus leikkaa järjestöiltä, leikkaa se lopulta ihmisiltä, joita ne auttavat. Takuusäätiön neuvontalinja auttaa vuosittain noin 6 000 ihmistä heidän taloudellisesti ja henkisesti kuormittavissa tilanteissaan.

Säätiömme neuvonta on järjestöille tyypillistä matalan kynnyksen tukea ja ohjausta, joka täydentää julkisen sektorin palveluita. Kynnystä avun hakemiseen nostaa hyvin monet asiat, kuten talousvaikeuksiin liittyvä häpeä, hahmottumaton toimijaviidakko, erilaiset ennakkokäsitykset ja tiedon puute.

Takuusäätiö on ihmisille neutraali toimija, ei-viranomainen, jolle ei tarvitse sanoa nimeään, ei näyttää kasvojaan, eikä varata aikaa ja päätyä asiakkuuteen. Neuvonta ei vaadi asiapaperein valmistautumista. Voi vaikkapa vain kysyä ”Mitä tehdä”.

Yhteyttä ottavat ihmiset, jotka eivät tiedä, kuka heitä voisi auttaa, miten lähteä liikkeelle tai millainen oma tilanne edes on. Joillakin on vain yksittäinen kysymys, jonka vuoksi ei hakeuduta esimerkiksi velkaneuvontaan. Kynnys ottaa yhteyttä ulosottoon tai perintään on korkea.

Neuvontamme tukee ja auttaa vaikeassa tilanteessa – myös läheisiä

Neuvontakeskustelut auttavat ihmisiä huomaamaan mahdollisuuksiaan, saamaan varmuutta ja toivoa sekä etenemään tilanteessaan. On paljon helpompi asioida viranomaisten tai velkojien kanssa, kun on saanut sanoja, joilla kertoa tilanteestaan sekä ymmärrystä auttamis- ja palvelujärjestelmistä.

Myös läheiset ottavat yhteyttä neuvontalinjoille. He voivat purkaa huoltaan talousvaikeuksissa olevan tilanteesta sekä saada tietoa ja ymmärrystä, miten ohjata ja auttaa. Läheiset ovat vaarassa joutua talousvaikeuksiin myös itse. Juuri läheisille tarkoitetut palvelut ovat järjestöjen ominta toimintaa.

Talous- ja velka-asioiden asiantuntemus on tärkeä osa luotettavaa neuvontaa, mutta se ei yksinään riitä. Järjestötyön ytimessä on myös kohtaaminen ja psykososiaalinen tuki. Raha-asioiden lisäksi keskusteluissa tulevat esiin ihmissuhteet ja tunteet.

Monet ovat kantaneet pitkään taloushuoltaan ja yrittäneet selviytyä ilman ulkopuolista apua. Syyllistyminen ja leimatuksi tulemisen pelko on tavallista. Juuri nämä vaikeuttavat viranomais- ja muuta asiointia. Kokemus siitä, että omaan taloustilanteeseen ja kysymyksiin paneudutaan tuomitsematta, rohkaisee ja motivoi toimimaan.

Kertakeskustelulla voi olla moninkertainen hyöty. Yhdellä myönteisellä kohtaamisella, joka huojentaa mieltä sekä lisää varmuutta ja kykyä toimia, on suuri arvo. Parhaimmillaan se voi sysätä nopeastikin alkuun jonkin muutoksen. Vähintään se on yksi askel sitä kohti.