Taloudellisesti hyvinvoiva työntekijä on myös työnantajan etu

Hyvinvointia ja jaksamista edistetään työpaikoilla monin teoin. Iso osa työnantajista tarjoaa esimerkiksi liikunta- ja kulttuurietuja työntekijöilleen. Taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla on Suomessa vielä tuore asia, mutta monissa maissa se on jo arkipäivää.

Taloudellinen hyvinvointi kytkeytyy hyvään talousosaamiseen. Talousosaaminen on raha-asioiden hallintaa, joka tuo turvaa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Hyvällä talousosaamisella on mahdollisuus välttää tai ainakin lieventää rahaan liittyviä ongelmia.

Taloudellisella hyvinvoinnilla on välittömiä vaikutuksia ihmisten toimintakykyyn. Työpaikoilla hyvinvoinnin kasvu tarkoittaa työn tuottavuuden kasvua ja sairauspoissaolojen määrän laskua. Suomalaisten taloudellinen hyvinvointi on tällä hetkellä selvästi OECD-maiden keskiarvoa heikompaa.

Mitä on taloudellinen hyvinvointi?

Taloudellinen hyvinvointi koostuu useista osa-alueista, ja voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Sitä ei mitata yksittäisellä määreellä, esimerkiksi palkalla. Taloudelliseen hyvinvointiin kuuluvat esimerkiksi

• hallinnan ja turvallisuuden tunne omasta taloudesta
• kyky selviytyä negatiivisista taloudellisista shokeista
• mahdollisuus taloudellisten valintojen tekemiseen

Tukea ja neuvoja työpaikoilta

Tutkimusten perusteella työpaikat voivat olla merkittävässä roolissa tukemassa työntekijöidensä taloudellista hyvinvointia. Työnantajan tarjoama raha-asioihin liittyvä tuki, neuvonta tai valmennus voi olla merkittävä apu erilaisissa niin työhön kuin yksityiselämään liittyvissä muutostilanteissa kuten perheen perustamisen, sairastumisen tai lomautuksen yhteydessä. Tärkeä kohderyhmä ovat myös nuoret, työuransa alussa olevat työntekijät. OECD:n työnantajille suunnattua käsikirjaa käsitellään myös Suomen Pankin artikkelissa.

Talousosaaminen edistää yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön talousosaaminen on kohtuullisella tasolla - ongelmakohtia kuitenkin löytyy.

Suomessa talousosaamisen edistäminen on painottunut ensisijaisesti kouluihin ja oppilaitoksiin. OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD-INFE) on peräänkuuluttanut aikuisille suunnattua talousosaamisen edistämistä. Tähän toiveeseen yhtyy myös professori Panu Kalmin johtama tutkimusryhmä suomalaisten talousosaamista tarkastelevassa tutkimuksessa.  Tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön talousosaaminen on keskimäärin kohtuullista. Tulosten yksityiskohtaisempi tarkastelu nostaa esiin ongelmakohtia erityisesti talousosaamisen eri osa-alueiden ja väestöryhmien välillä. Työpaikat ovat väylä aikuisväestön tavoittamiseen ja talousosaamisen lisäämiseen.

Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, joka edistää niin yksittäisen ihmisen kuin yhteiskunnankin hyvinvointia. Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä.